Tiedote julkaisuvapaa 13.12.2006

Ville Saarikoski esittelee väitöksessään mobiili internetin menestysmahdollisuudet

Suomalainen mobiiliala asetti 1990-luvun lopussa tavoitteen ”Internet taskuun”. Tutkija Ville Saarikoski paneutuu Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle tekemässään väitöskirjassa (The Odyssey of the mobile internet – the emergence of a networking attribute in a multidisciplinary study) mobiili internetin menestystekijöihin, esteisiin ja murrosmahdollisuuksiin sekä erityisesti siihen, miksi Eurooppa ei Japaniin verrattuna ole onnistunut sen toteuttamisessa.

Väitöstutkimuksessaan Saarikoski tuo esille, että Japani valitsi 1990-luvun lopulla tekstipohjaiseksi viestivälineeksi kännyköissään sähköpostin. Sähköpostin käyttö kännyköissä yleistyi Japanissa hyvin nopeasti kattavaksi siten, että käytännössä jokaisessa Japanin markkinoilla myytävässä puhelimessa on sähköposti. Vuonna 1999 japanilainen mobiilioperaattori NTTDoCoMo toi markkinoille oman mobiili internet -toteutuksensa i-mode -palveluna. Palvelusta tuli Japanin markkinoilla valtaisa menestys. Yhtiö yritti lanseerata i-mode -palveluaan myös Euroopan markkinoille. Euroopan markkinavalloitusyrityksessä keskeisenä tekstipohjaisena viestivälineenä oli japanilaisen sähköpostin sijaan kuitenkin eurooppalaisille tutumpi tekstiviesti. Japanilaisten Euroopan valloitusyritys ei onnistunut.

--Euroopassa menestystä yritettiin rakentaa tekstiviestit säilyttäen, eikä liiketoiminta ole lähtenyt liikkeelle alkuunkaan samaan tahtiin kuin Japanissa. Tekstiviestistä tuli siis kehityksen jarru ja Euroopan mobiili internet epäonnistui. Menestysmahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa.

Japanissa menestys pohjautui liiketoimintamalliin, joka rakentui vahvasti sen ympärille, että yksittäiset kuluttajat tekivät palvelusopimuksen muutaman palvelutuottajan kanssa ja maksoivat sisällöstä kuukausipohjaisen palveluhinnan. Euroopan markkinoita puolestaan yritettiin rakentaa uskoen siihen, että jokaisesta sisältötransaktiosta on veloitettava erikseen, Saarikoski selittää keskeisimpiä eroja markkina-alueiden välillä.

Saarikoski kiinnittää huomiota siihen, että kuukausipohjainen hinnoittelumalli on verkottumisen näkökulmasta kertaveloituspohjaista liiketoimintamallia tehokkaampi. Hän käsittelee myös sähköpostin ja tekstiviestin erilaisia verkottumisominaisuuksia. Väitöskirjassaan Saarikoski päätyy esittämään väittämän, että länsimaisessa mobiili internetissä ei ole ollut yhtään ominaisuutta tai palvelua, joka olisi verkottumisominaisuuksiltaan todella tehokas. Kääntäen tämä väittämä tarkoittaa sitä, että menestys mobiili internetissä voidaan saavuttaa vain lisäämällä siihen tehokkaita ratkaisuja kuten esimerkiksi sähköposti, selain, hakukone, kuukausi- ja pakettipohjaiset hinnoittelumallit ja wlan.

Saarikoski esitti ensimmäisen kerran keskeiset väitteensä The Financial Timesin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa kesäkuussa 2004. Silloin Saarikoski kiinnitti huomiota mobiilisähköpostin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, siihen että tekstiviesti on kehityksen jarru sekä länsimaalaisten operaattorien virheelliseen, verkottumismielessä tehottomaan, liiketoimintamalliin. Saarikoski pohjasi väitteensä väitöskirjassaan esitettäviin havaintoihin, löydöksiin ja väittämiin. Vuonna 2004 silloiset alan keskeiset toimijat ja vaikuttajat tyrmäsivät Saarikosken näkemykset.

--Markkinakehitys on omalta osaltaan kuitenkin osoittanut väitteeni oikeiksi. Tänä päivänä mobiilisähköposti on yksi keskeisimpiä operaattorien palvelutarjontaan kuuluvia vaihtoehtoja. Sähköpostin ennustetaan Pohjois-Amerikan markkinoilla ohittavan taloudelliselta volyymiltään tekstiviestit yrityssegmentissä jo vuonna 2009. Nokiakin on muuttamassa suuntaansa oppieni mukaiseksi. Heidän yritysasiakkaille tarkoitetuissa puhelimissa sähköposti on jo keskeinen ominaisuus. Nokian tuorein puhelinjulkistus tuo muun muassa sähköpostin myös Kiinan ja Intian kaltaisille kehittyville markkinoille, Saarikoski alleviivaa.

Tutkimustyössä syntyneen näkemyksensä pohjalta Saarikoski ajoi myös puhelinliittymän ja puhelimen kytkykaupan sallimista Suomessa ja vaikutti keskeisesti siihen, että se tuli Suomessa sallituksi. Saarikosken löydökset eivät rajoitu mobiili internettiin vaan ne ovat yleistettävissä siten, että voidaan puhua uudesta tietoliikenteen paradigmasta, joka vahvasti ja selkeästi haastaa vanhan ajattelutavan. Tässä Saarikoski ei ole yksin vaan nojaa muihin tutkijoihin, jotka ovat eri osa-alueilta liikkeelle lähtien luoneet tutkimukseen uutta teoriaa.

--Uuden ajattelun avulla voi selittää, miksi ja miten esimerkiksi wlan-verkot haastavat käytännössä ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin 3G-verkot, miksi ja miten Internet-televisio tulee vääjäämättä haastamaan digitelevision ja mihin suuntaan tekijänoikeusajattelun on ehdottomasti liikuttava, Saarikoski napauttaa.

Ville Saarikoski on telealan vaikuttaja ja murrosjohtaja, jolla on pitkä kokemus alalta. Hän työskentelee tällä hetkellä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksessa (TIEKE ry).

Hän väittelee perjantaina 15.12. kello 12.00 alkaen Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksessa salissa IT115. Vastaväittäjänä toimii professori Otto Spaniol, University of Technology of Aachen, Professori Olli Martikaisen ohjaaman työn tarkastajina ovat toimineet professori Hannu H. Kari, professori Kirli Boyanov ja professori Toru Ishida

Lisätiedot:

Väittelijä Ville Saarikoski 040-5000940, Ville.Saarikoski@tieke.fi

Työn ohjaaja, professori Olli Martikainen 0400-602367, olli.martikainen@oulu.fi

Väitöskirja löytyy osoitteesta: http://www.tieke.fi/julkaisut/